Radon ja ilmanvaihto

Suomalaisissa asunnoissa esiintyy maailman suurimpia radonpitoisuuksia. Merkittävä ongelman aiheuttaja on kylmä ilmastomme ja kallioperäinen maaperämme.  Kylmän ilmaston johdosta maassamme käytetään paljon tulipesiä kylmänä vuodenaikana ja samalla energiatehokkuuden nimissä talviaikainen ilmanvaihto usein minimoimaan.

Myös rakennustavoissamme piilee riskejä, esimerkiksi maanvarainen laatta tai asuintiloihin yhteydessä oleva vuotoilmavirroille altis kellarikerros eivät mahdollista alapohjatilan tuuletusta. Maan ollessa roudassa talviaikaan muodostaa asunto lämpimän kohdan maaperässä, josta radon vapautuu helposti sisäilmaan.

Radon on radioaktiivinen jalokaasu, joka on väritön ja hajuton. Radon luokitellaan virallisesti karsinogeeniksi, ja on tupakoinnin jälkeen toiseksi yleisin keuhkosyövän aiheuttaja. Tilastojen mukaan radoniin menehtyy yli 300 ihmistä Suomessa vuosittain. Radonpitoisuus asunnossa on syytä selvittää kaikkialla Suomessa, sillä sallittuja radonin raja-arvoja ylittäviä kohteita löytyy lähes kaikkialta.

Radonmittaus tulee tehdä talvella, jotta mittaustulokset ovat tarkkoja. Löydät koko Suomen kattavan tietokannan pientaloasuntojen radonpitoisuuksista täältä. Säteilyturvakeskuksesta voi tilata mittausrasiat radonin mittaamista varten, tai vaihtoehtoisesti voit pyytää konsulttiapua alan ammattilaiselta.

Radon vapautuu kallioperästä, eikä sen syntymiseen voida juurikaan vaikuttaa. Tämän takia radonin torjunnassa keskitytään lähinnä estämään radonin pääsy sisätiloihin. Keinoja on useita, kuten esimerkiksi rakenteiden tiivistäminen, radonimuri, radonkaivo ja ilmanvaihdon tehostaminen. Rakennuksen alipaine myötävaikuttaa merkittävästi radonin kulkeutumista sisätiloihin. Huomion arvoista on myös, että tulipesien poistoilma aiheuttaa merkittävästi alipainetta, kun poistoilma lisääntyy takan kuuman ilman poistuessa rakennuksesta.

Ilmanvaihdon tehostamisessa tulee varmistua, että poistoilmanvaihdon tuottama alipaine kompensoidaan riittävällä ja hallitulla korvausilman saannilla rakennukseen. Korvausilma tuodaan hallitusti sitä varten tehdyistä seinien yläosassa sijaitsevista korvausilmaläpivienneistä.

Useissa taloissa, jossa radonpitoisuudet ovat korkeat, on olemassa riittävän tehokas koneellinen poistoilmanvaihto, mutta korvausilmaventtiilit ovat joko riittämättömästi mitoitetut tai osittain suljetut vedontunteen vähentämiseksi.

Rakennuksen alipaineisuudesta johtuen korvausilma kuitenkin jatkaa virtaustaan vuotoilmavirtauksena rakenteiden lävitse tuoden sisäilmaan erilaisia toksiineja sekä radonia. Näissä kohteissa pelkkä korvausilmavirtausten siirtäminen rakennevuodoista korvausilmaventtiilien kautta tapahtuvaksi laskee usein radonpitoisuutta riittävästi.

Taloissa, jotka ovat varustettu ilmanvaihtokoneella eli koneellisella tulo– ja poistoilmanvaihdolla, on seurattava ilmanvaihtokoneen tuloilman ja poistoilman erotuksena muodostuvaa alipainetta, jotta ilmanvaihdon poistoilman määrä suhteessa tuloilmaan ei kasva liian suureksi. Mikäli IV-kojetta ei ole varustettu automatiikalla, joka huomioi ajoittaiset tulipesien, keskuspölynimurin tai keittiön poistoilmavirrat, voi asunnon alipaine kasvaa hetkellisesti merkittävästi.

Perusperiaate korvausilmakanavien mitoittamiseksi on 1 x Ø 100 mm:n korvausilmakanava per puhdas huone, eli makuuhuoneet ja olohuone. Lisäksi erillinen takkahuone tai huone, jossa tulisija sijaitsee, kannattaa myös varustaa korvausilmakanavalla.

Korvausilman tuottamaa vedontunnetta ja ylilämmitystarvetta vähentämään on kehitetty Mobair 2030S, kiertoilmalla lämmittävä korvausilmaventtiili, jonka avulla huoneiden viihtyvyys voidaan nostaa nykypäivän vaatimusten mukaiseksi.

Mobair 2030S ripustetaan korvausilmakanavan eteen sekoittamaan kylmä korvausilma huoneen yläosaan kerrostuneeseen lämpimämpään ilmaan. Näin kierrätysmenetelmällä voidaan minimoida vedontunne sekä ylimääräinen lämmitystarve ja välttyä korvausilman rajoittamisesta syntyvistä sisäilman laatuongelmista.

Korvausilman kuntoon saattamisen jälkeen tulee mittauksin todeta radonpitoisuuden muutos ja tarvittaessa kääntyä radonkorjauksia tarjoavien alan ammattilaisten puoleen oikeiden jatkotoimenpiteiden kartoittamiseksi.