Kuinka paljon ilmalämpöpumppu kuluttaa sähköä?

Ilmalämpöpumppu tuottaa enemmän energiaa, mitä se tarvitsee toimiakseen. Se tuo säästöjä lämmityslaskuun, joten energiaremontti on taloudellisesti kannattavaa. Lasketaan seuraavaksi esimerkki siitä millaisia säästöjä ilmalämpöpumpulla voi syntyä.

Esimerkiksi omakotitalossa, joka on noin 120 m2 kokoinen ja suorasähkölämmitteinen, energiankulutus on keskimäärin vuosittain 20 000 kWh. Jos sähkön hinta siirtoineen ja veroineen olisi esimerkiksi 18 senttiä kilowattitunnilta, voisivat ilmalämpöpumpun vuosisäästöt olla jopa yli 1000 euroa.

Ilmalämpöpumppu maksaa asennettuna noin 2500 euroa, joten siitä maksettu hinta on kuitattu kahdessa ja puolessa vuodessa. Säästöjen maksimoimiseksi ilmalämpöpumppua on hyvä käyttää tehokkaasti koko lämmityskauden ajan.

Pitkäikäinen Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumppu tuo suurimmat säästönsä pitkällä aikavälillä. Ilmalämpöpumpun käyttöikä voi olla jopa 15 vuotta, jonka aikana säästöä voi kertyä jopa 15 000 €. Säästö on sidoksissa sähkön hintaan ja lämmitystarpeeseen. Toinen suuri etu on, että ilmalämpöpumppu parantaa sisäilman laatua.

Ilmalämpöpumppu voi säästää lämmitysenergian kuluissa jopa 30-50 %

Ilmalämpöpumpun sähkönkulutukseen vaikuttavat eniten:

• Ulkolämpötila: Kovilla pakkasilla rakennusten lämmöntarve kasvaa. Hyper Heating -tekniikalla varustetut laitteet toimivat kuitenkin tehokkaasti vielä jopa -35 °C ulkolämpötilassa.
• Kiinteistön eristystaso ja koko: Hyvin eristetyssä rakennuksessa kulutus on alhaisempi.
• Laitteen teho ja mitoitus: Oikein mitoitettu laite toimii optimaalisella hyötysuhteella.
• Tavoitelämpötila: Korkeampi sisälämpötila lämmityskaudella kasvattaa energiankulutusta.
• Laitteen puhtaus: Säännöllinen puhdistus pitää kulutuksen kurissa.
• Käytännössä ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on lämmityskäytössä merkittävästi pienempi kuin laitteesta saatava lämpöenergian määrä. Sähköä kuluu huomattavasti vähemmän kuin mitä esimerkiksi suora sähkölämmitys kuluttaisi vastaavan lämpömäärän tuottamiseen.

Ilmalämpöpumpun toimintaperiaate on älykäs: laite ottaa ulkoilmasta energiaa ja siirtää sen tehokkaasti sisätiloihin. Tässä prosessissa kulutetaan sähköä, mutta merkittävästi vähemmän kuin mitä lämpöenergiaa saadaan siirrettyä.

Nykyaikaisten Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumppujen hyötysuhde, eli lämpökerroin, on moninkertaisesti parempi kuin suorasähkö-, patteri- tai öljylämmityksen. Hyötysuhde on parhaimmillaan yli 5, mikä tarkoittaa, että yhdellä kulutetulla kilowattitunnilla sähköä saadaan sisätiloihin siirrettyä viisi kilowattituntia lämpöä. Vertailuna suorasähkölämmityksen hyötysuhde on korkeintaan 1, eli kulutettu sähköenergia muutetaan lämpöenergiaksi ilman moninkertaistumista.

Ilmalämpöpumpun kuluttama sähköenergia saadaan hyötykäyttöön moninkertaisena lämpöenergian muodossa. Kulutetun energian ylittävä lämpöenergian osuus ei maksa mitään, joten sen osalta voidaan käyttää ilmaisua ilmainen energia.

Hyötysuhdetta kuvataan usein COP-arvolla (Coefficient Of Performance), mutta käytännössä tärkeämpi on SCOP-arvo (Seasonal Coefficient Of Performance), joka kertoo laitteen keskimääräisen hyötysuhteen koko lämmityskaudella. 

• SCOP-arvo määritellään kolmen eri ilmastovyöhykkeen mukaiselle lämmityskaudelle. 
• Suomen olosuhteet vastaavat kylmää lämmityskautta, mutta keskimääräisen lämmityskauden mukaiset arvot on pakko ilmoittaa meillä myytävien laitteiden markkinointimateriaaleissa.
• Esimerkiksi Mitsubishi Electric RZ 25 -ilmalämpöpumpun keskimääräisen lämmityskauden lämpökerroin (SCOP) on jopa 5,3, mikä on markkinoiden parhaimmistoa.

Hyötysuhteen lisäksi on oleellista tietää millaisen lämmitystehon ilmalämpöpumppu tuottaa. Teholukema kertoo siis minkä kokoisesta laitteesta on kyse. Tämä SCOP-arvoon sidoksissa oleva lämmitysteholukema kulkee myös nimellä mitoituskuorma (Pdesignh). Myös mitoituskuorma ilmoitetaan kolmelle eri lämmityskaudelle. On tärkeää muistaa, että vain saman mitoituskuorman laitteiden SCOP-arvoja voi verrata keskenään. On myös hyvä huomata, että suuremman lämmitystehon laite saattaa kuluttaa sähköä enemmän, mutta toisaalta se usein myös tuottaa säästöjä enemmän kuin pienempi laite.

SCOP-arvon kanssa samoihin tietoihin pohjautuva energiatehokkuusluokka on myös nopea tapa saada käsitys laitteiden energiatehokkuudesta. Ilmalämpöpumpuilla käytössä oleva energiatehokkuusluokkien asteikko muodostuu kirjaimista ja plusmerkeistä. A+++ on asteikon korkein luokitus ja D matalin.

• Siilinjärveläisen omakotitalon asukkaat säästävät vuodessa noin 700 euroa Mitsubishi Electric FT-sarjan ilmalämpöpumpun ansiosta.
• Kirkkonummella omakotitalon asukkaat arvioivat, että Mitsubishi Electric LN-sarjan ilmalämpöpumpun hyvän hyötysuhteen sekä sisäyksikön loistavan sijoituksen ansiosta säästöä kertyy jopa 7 000 – 10 000 kWh vuodessa.

Ilmalämpöpumpun sähkönkulutus on siis merkittävästi pienempää kuin vastaavan lämpömäärän tuottaminen perinteisillä lämmitystavoilla.

Talven pakkasten aikana ilmalämpöpumpun sähkönkulutus voi nousta huomattavasti ja rasittaa sitä kautta omistajan mieltä. Mitä kylmemmäksi ulkolämpötila talvella muuttuu, sitä enemmän pumpun täytyy tehdä töitä tuottaakseen riittävästi lämpöä sisätiloihin. Tämä lisää energiantarvetta, koska pakkasilla laitteen täytyy siirtää sisälle entistä suurempi määrä lämpöenergiaa, jotta haluttu sisälämpötila saavutetaan.

Mitsubishi Electricin Hyper Heating -teknologialla varustetut laitteet (kuten LN-, RZ- ja FT-mallisarjat) säilyttävät lämmitystehonsa myös kovilla pakkasilla. Esimerkiksi RZ-mallisarjan laitteet tuottavat vähintään nimellistehonsa verran lämpöä jopa vielä -25 asteen ulkolämpötilassa. 

Parhaat laitteet toimivat hyvin myös kovimmilla pakkasilla, jopa -35 asteeseen asti. Laitteiden tehokkuus ja energiankulutus vaihtelevat mallien välillä, joten kannattaa vertailla ilmalämpöpumppuja ennen ostopäätöstä.

Lämmityskauden aikana ilmalämpöpumpun keskimääräinen hyötysuhde on tyypillisesti 3-5. Tämä tarkoittaa, että 10 000 kWh lämpöenergian tuottamiseen kuluu noin 2 000-3 300 kWh sähköä.

Kannattaa valita Suomen olosuhteisiin testattu laite. Kaikki markkinoilla olevat Mitsubishi Electric -ilmalämpöpumput eivät sovellu Suomen äärimmäisiin sääolosuhteisiin. Scanofficen valikoimissa on vain Pohjoisen oloissa testattuja laitteita.

Ilmalämpöpumpun toiminta talvella on tehokasta, kun laite on valittu ja asennettu huolellisesti. Jos ilmalämpöpumppu ei lämmitä kunnolla talvella, ongelma voi johtua useasta syystä yksinkertaisesta huoltotarpeesta vakavampaan vikaan. Yksinkertaiset huoltotoimenpiteet voit hoitaa itse, mutta jos ne eivät auta kannattaa olla yhteydessä huoltoliikkeeseen.

Ilmalämpöpumppu on myös tehokas ilmanviilennin. Laite viilentää sisätilat miellyttävän raikkaiksi lisäten asumismukavuutta kesähelteillä. Ilmalämpöpumppu toimii jäähdytyksessä päinvastoin kuin lämmityksessä: se siirtää lämpöenergiaa sisätiloista ulkoilmaan. Tällöin kylmäaine höyrystyy sisäyksikössä ja viilentää sen läpi puhallettavan sisäilman. Ulkoyksikössä kylmäaine nesteytyy ja vapauttaa sitomansa lämpöenergian.

Monella on harhaluulo, että viilennys kuluttaa paljon sähköä, mutta todellisuudessa ilmalämpöpumpun sähkönkulutus viilennyskäytössä on erittäin alhaista. Viilennykseen kuluu sähköä selvästi vähemmän kuin lämmitykseen, koska lämpötilaero sisä- ja ulkoilman välillä on kesällä huomattavasti pienempi kuin talvella.

Kun ulkona on 25-30°C, sisätilojen viilentäminen miellyttävään 22-24°C lämpötilaan vaatii vain vähän energiaa.

Kun valitsee ilmalämpöpumppua jäädytykseen kannattaa huomio kiinnittää SEER-arvoon  (Seasonal Energy Efficieny Ratio). SEER on jäähdytyksen vuotuinen kylmäkerroin. Lukema kertoo siis kuinka tehokkaasti sähköenergia saadaan muutettua jäähdytysenergiaksi. SEER-lukemia on vain yksi, joten se ei vaihtele ilmastoalueen mukaan niin kuin SCOP.

Esimerkiksi SEER-arvo 10 tarkoittaisi sitä, että ilmalämpöpumppu tai ilmanjäähdytin voisi tuottaa kymmenkertaisesti kulutetun energian verran jäähdytysenergiaa. Eli jos kulutettaisiin 1 kWh sähköenergiaa, saataisiin 10 kWh jäähdytysenergiaa.

Viilennykseen kuluu koko kesän aikana vain joitakin kymmeniä euroja.

Ilmalämpöpumpulla asunnon viilentäminen kuluttaa sähköä minimaalisesti. Koko kesän kaikki viilennyskäyttö maksaa yleensä vain muutamia kymppejä, korkeintaan euron päivässä, vaikka ilmalämpöpumppu olisi koko ajan päällä. Koko kesän aikana viilennykseen kuluu tyypillisesti vain 20-40 euroa.

111,5 neliöisen omakotitalon energiankulutus mitattiin viikon aikana. Ilmalämpöpumppu on Mitsubishi Electric LN35.

Omakotitalo sijaitsee peltoaukealle rakennetulla omakotitaloalueella, jolloin aurinko pääsee paistamaan taloon koko päivän. Laite on ollut päällä koko ajan niin, että se on ylläpitänyt tavoitteen mukaista sisälämpötilaa ( 22 °C).

Lukemissa on mukana talon koko sähkönkulutus (koneellinen ilmanvaihto, käyttöveden lämmitys, pesukoneet, ruoanlaitto yms.).

Yllä olevassa graafissa nähdään, miten viikon aikana sähkön kulutus on vaihdellut ulkolämpötilan mukaisesti. Vaikka ulkolämpötila on käynyt välillä jopa 31 asteessa, ilmalämpöpumpulla viilennys ei ole kasvattanut sähkönkulutusta kilowattitunteina merkittävästi.

• Jäähdytyskaudella ilmalämpöpumppua kannattaa pitää jäähdytystilassa ympäri vuorokauden.
• Jos käytät laitetta vain ajoittain, nosta tavoitelämpötila ennen sammuttamista reilusti ylemmäs ja anna sisäpuhaltimen käydä vielä hetki. Näin kylmä ja kostea sisäyksikön kenno ehtii kuivua. 
• Jos tarvitset laitteen pääasiassa viilennyskäyttöön, valitse erityisesti jäähdytykseen suunniteltu malli, kuten Mitsubishi Electric HR.

 Jos haluat käyttää ilmalämpöpumppua jäähdytystilassa vain jonkin aikaa, nosta tavoitelämpötila ennen sammuttamista reilusti ylemmäs.

Ilmalämpöpumpun suodattimien puhdistus kannattaa tehdä säännöllisesti. Karkeasuodatin suositellaan imuroitavaksi kerran kuukaudessa. Puhdas laitteisto ja suodatin toimivat tehokkaammin, ja saat parhaan mahdollisen hyödyn.

Kun jäähdytyskausi alkaa keväällä, varmista, että ilmalämpöpumpun sisäyksiköltä tuleva kondenssivesi pääsee poistumaan turvallisesti putkea pitkin.

Ammattilaisen tekemä vuosihuolto pidentää laitteen käyttöikää ja varmistaa optimaalisen toiminnan.