Mitsubishi Electric LN ilmalämpöpumpun musta sisäyksikkö vaaleaa seinää vasten.

Miten ilmalämpopumppu toimii?

Ilmalämpöpumppu hyödyntää ulkoilmassa olevaa energiaa jopa kylmillä pakkasilla. Pitkälle kehitetyn kylmäprosessin avulla lämpöenergiaa saadaan siirrettyä tehokkaasti ulkoilmasta sisälle. Ilmalämpöpumpun ansiosta lämmityskustannuksia voidaan vähentää puolella.

Ilmalämpöpumppu on ympäristöystävällinen lämmitysmuoto

Ilmalämpöpumppu käyttää ulkoilmassa olevaa lämpöenergiaa. Siksi se on ekologinen tapa lämmittää. Pitkälle kehitetyn kylmäprosessin avulla lämpöenergiaa saadaan siirrettyä tehokkaasti ulkoilmasta sisälle.

Ilmalämpöpumpussa on kaksi osaa: ulkoyksikkö ja sisäyksikkö. Ulkoyksikön ja sisäyksikön välillä, suljetussa piirissä, kiertää kylmäaine. Kylmäaineena käytetään fluorihiilivetyjä (HFC-yhdisteitä). Ne ovat myrkyttömiä ja biologisesti hajoavia, eivätkä aiheuta otsonikatoa.

Myös kylmäaineiden määrät ovat pienempiä kuin aikaisemmissa malleissa. Esimerkiksi Mitsubishi Electricin LN-mallisarjan ilmalämpöpumpuissa käytettävän R32-kylmäaineen CO2-kuormitus ympäristölle on alle neljännes verrattuna edelliseen R410A-kylmäainetta käyttäneeseen malliin.

Ilmalämpöpumppu on ekologinen tapa lämmittää, koska se käyttää ilmassa olevaa lämpöenergiaa.

Säästä jopa puolet sähkölaskussasi

Ilmalämpöpumpussa kylmäaine kiertää ulkoyksiköstä sisäyksikköön ja takaisin muuttaen välillä olomuotoaan. Koko prosessiin kuluu ulkolämpötilasta riippuen parhaimmillaan noin viidesosa sähköä sisälle siirrettyyn lämpöenergiaan verrattuna.

Ilmalämpöpumppu sopii hyvin esimerkiksi suorasähkölämmityksen rinnalle sähkölaskua pienentämään. Voit säästää öljy- tai suorasähkölämmitteisen asuntosi lämmityskuluissa jopa yli 50 prosenttia!

Voit säästää öljy- tai suorasähkölämmitteisen asuntosi lämmityskuluissa jopa yli 50 prosenttia!

Miten ilmalämpöpumppu toimii lämmityskäytössä.

Ilmalämpöpumpun toiminta lämmityskäytössä:

  1. Kompressori pumppaa lävitseen kaasumuodossa olevaa kylmäainetta. Kylmäaineen paine ja lämpötila nousevat kompressorissa.
  2. Kompressorista ulos tuleva niin sanottu kuumakaasu ohjataan nelitieventtiilin avulla sisäyksikön lämmönsiirtokennolle.
  3. Sisäyksikön lämmönsiirtokennon läpi puhalletaan sisäilmaa. Lämmönsiirtokennon läpi virtaava kylmäaine luovuttaa suuren määrän lämpöenergiaa sisäilmaan, eli sisäilma lämpenee. Kylmäaineen lämpötila laskee ja olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi sen virratessa kennon läpi.
  4. Nestemäinen kylmäaine saapuu sisäyksiköltä elektroniselle paisuntaventtiilille. Paisuntaventtiilin tehtävänä on muodostaa oikeanlainen paine-ero kylmäpiiriin. Kylmäpiirin paine laskee paisuntaventtiilin jälkeen niin paljon, että kylmäaine alkaa höyrystyä.
  5. Paisuntaventtiilin jälkeen höyrystymään alkava kylmäaine ohjataan ulkoyksikön lämmönsiirtokennoon. Höyrystyvä kylmäaine sitoo itseensä suuren määrän lämpöenergiaa. Energia höyrystymistä varten saadaan lämmönsiirtokennon läpi puhallettavasta tuhansien kuutioiden ilmamäärästä. Paisuntaventtiili huolehtii siitä, että kylmäaine ehtii höyrystyä kokonaan ulkoyksikön kennossa. Täysin höyrystynyt kylmäaine ohjataan nelitieventtiilin avulla takaisin kompressoriin.

Miten ilmalämpöpumppu toimii jäähdytyskäytössä.

Ilmalämpöpumpun toiminta jäähdytyskäytössä:

  1. Kompressori pumppaa lävitseen kaasumuodossa olevaa kylmäainetta. Kylmäaineen paine ja lämpötila nousevat kompressorissa.
  2. Kompressorista ulos tuleva niin sanottu kuumakaasu ohjataan nelitieventtiilin avulla ulkoyksikön lämmönsiirtokennolle.
  3. Ulkoyksikön lämmönsiirtokennon läpi puhalletaan ulkoilmaa. Lämmönsiirtokennon läpi virtaava kylmäaine luovuttaa suuren määrän lämpöenergiaa ulkoilmaan. Kylmäaineen lämpötila laskee ja olomuoto muuttuu kaasusta nesteeksi sen virratessa kennon läpi.
  4. Nestemäinen kylmäaine saapuu ulkoyksiköltä elektroniselle paisuntaventtiilille. Paisuntaventtiilin tehtävä on muodostaa oikeanlainen paine-ero kylmäpiiriin. Kylmäpiirin paine laskee paisuntaventtiilin jälkeen niin paljon, että kylmäaine alkaa höyrystyä.
  5. Paisuntaventtiilin jälkeen höyrystymään alkava kylmäaine ohjataan sisäyksikön lämmönsiirtokennoon. Höyrystyvä kylmäaine sitoo itseensä suuren määrän lämpöenergiaa. Energia höyrystymistä varten saadaan kennon läpi puhallettavasta sisäilmasta, eli sisäilma jäähtyy. Paisuntaventtiili huolehtii siitä, että kylmäaine ehtii höyrystyä kokonaan sisäyksikön lämmönsiirtokennossa. Täysin höyrystynyt kylmäaine ohjataan nelitieventtiilin avulla takaisin kompressoriin.

Sisäyksikkö sijoitetaan katonrajaan

Yleisimmin ilmalämpöpumpun sisäyksikkö on seinäasenteinen. Tämäntyyppinen sisäyksikkö sijoitetaan katonrajaan. Se imee sisäilmaa kennoon yläpuolelta ja puhaltaa sen kennon alapuolella sijaitsevien ilmanohjaimien avulla oikeaan suuntaan.

Lämmityskäytössä tehokkainta on puhaltaa lämmitetty ilma viistosti kohti lattiaa, josta se nousee fysiikan lakien mukaan itsestään ylöspäin. Ylhäältä katonrajasta ilma taas imetään uudestaan kennon läpi. Näin käsitellään tehokkaasti suurenkin asunnon ilmaa.

Jäähdytyskäytössä ilma imetään taas sisäyksikköön katonrajasta, mutta silloin se on tehokkainta puhaltaa suoraan eteenpäin. Kylmä ilma on raskaampaa, joten se laskeutuu itsestään rauhallisesti alas. Tällä tavalla jäähdytys on miellyttävää, eikä ilma tunnu vetoisalta.

Ilmalämpöpumpun toiminta perustuu kylmätekniikkaan

Ulkoyksikössä on kompressori, kylmäprosessin ohjauslaitteet, lämmönsiirtokenno, lämpötila-antureita, puhallinsiipi moottoreineen ja ohjauselektroniikka näitä varten.

Sisäyksikössä on myös lämmönsiirtokenno, moottoroitu puhallinsiipi ja ohjauselektroniikkaa. Lisäksi sisäyksikössä on erilaisia suodattimia sisäilman suodattamiseen ja ilmanohjaimet puhallusilman suuntaamiseen.

Lämmityskäytössä kylmäaine höyrystyy ja sitoo itseensä valtavan määrän energiaa kompressorin avulla ulkoyksikössä. Sisäyksikkö luovuttaa energian talon lämmitykseen, ja höyrystä nesteeksi lauhtunut kylmäaine palautuu takaisin ulkoyksikköön höyrystettäväksi.

Ilmalämpöpumpun toiminta jäähdytyksessä

Ilmalämpöpumppua voi käyttää myös jäähdytykseen. Jäähdytyksessä se toimii päinvastoin kuin lämmityksessä, eli siirtää lämpöenergiaa huoneilmasta ulkoilmaan. Tällöin kylmäaine höyrystyy sisäyksikössä ja viilentää kennon. Ulkoyksikössä kylmäaine nesteytyy ja vapauttaa sitomansa lämpöenergian.

Sisäilma viilenee, kun sisäyksikön puhallin kierrättää sitä viilentyneen kennon lävitse.